lauantai 29. kesäkuuta 2013

Fifin kanssa kunnon kohotusta

Olen yrittänyt liikkua mahdollisimman paljon kävellen, jotta
viidakkoleirillä selviytyisin ehkä sitten vähän paremmin niistä
vaelluksista. Ainakin sen verran tulosta on jo syntynyt, että vaatteet
alkavat tuntua väljemmiltä ja en ole ihan kuoleman kielissä jokaisen
mäennyppylän kohdalla.

Paras treenipaikka on hautausmaan rinne. Se ei ole kovin pitkä, mutta
sitäkin jyrkempi. Vielä treeni paranee, jos käy samalla kaupassa ja
kipeää sitten mäkeä ylös kauppakassien kanssa. Mikko pääsi koko mäen
juoksemalla ylös asti. Se on aikamoinen saavutus. En kyllä tajua miten
sillä on niin hyvä kunto, vaikka se ei liiku kovinkaan paljoa ja
varmasti ainaki vähemmän ko mie.. Kai Mikon fysiikka on semmonen, että
sen lihakset pysyy kunnossa hiiren klikkailulla ja näppäimistön
naputtelulla. Ei se kyllä reilua ole, että mie olen aina hitaampi vaikka
yritän paljon enemmän :D

Mutta mullapa on uuri treenikaveri! Fifi-koira on meillä hoidossa
kuukauden verran, kun sen omistaja on Suomessa. Fifin kanssa on kiva
käydä kiipeilemässä mäenrinnettä ylös. Viidakkoleirin jälkeen haluan
kyllä oman koiran..

Fifin kaltaiset pienet seurakoirat eivät ole täällä kovin yleinen näky.
Omistajansa kanssa Fifi on usein kyläjaksolla maaseudulla. Kylän
ihmisten mielestä Fifi ei ole ollenkaan koiran näköinen. Täällä koiran
ovat yleensä sekarotuisia kulkukoiria, laihoja ja lyhytkarvaisia. Fifi
ei mitenkään täytä näitä kriteerejä ja sen vuoksi kyläläiset kutsuvat
Fifiä "pöllöksi". Ei yhtään pöllömpi lenkkikaveri mulla :)

torstai 27. kesäkuuta 2013

Ekologisesti tuotettuja proteiinisämpylöitä ála Papua

Ostin tänään kaupasta hiukan isomman jauhosäkin (2,5kg), kun tuntuu että
jauhot on koko ajan loppu. Jestas kun se jauhosäkki oli ihan täynnä
kuoriaisia ja toukkia. Tarvitsin 10dl jauhoja sämpylöihin ja keräsin
siitä määrästä 0,5dl ötököitä. Ensi kerralla en kyllä edes kurkista
jauhopussiin vaan pakastan ne ja käytän ilman tutkimatta että onko
siellä elämää vai ei. Se minkä olemassa oloa ei tiedä, niin ei voi häiritä.

Vaikka tällä kertaa käytin useamman tunnin siihen että keräilin niitä
ötököitä pois, niin olen 100% varma että jokaiseen sämpylään niitä silti
jäi ihan tarpeeksi. Jos katsot tarkkaan sitä sämpyläkuvaa niin alhaalla
oikean puoleisesta sämpylästä taitaa kurkistaa yksi ötökkä. Joo,
tunnustan että kun näin sen kuvassa niin kävin nyppimässä sen pois
sämpylästä ennen uuniin laittamista. Pelkät kuoriaiset vielä joten kuten
menettelee, mutta kun niitä toukkia kiemurteli siellä jauhoissa aivan
mahdottomasti. Minusta toukat on ällöttävämpia kuin kuoriaiset.

Aamulla olisi sitten tarjolla proteiinisämpylöitä aamupalaksi. Saa nähdä
kuinka helppoa niitä on mutustaa. Uunista tulee hyvä tuoksu, mutta
täytyy myöntää että siitä huolimatta ei just nyt ole kyllä kovin nälkä..

maanantai 24. kesäkuuta 2013

Uusin ystäväkirje uunista ulos

Vihdoin ja viimein uusin kirjeemme on valmis

pääset lukemaan nettiversion tästä

ja tulostettava PDF versio avautuu tästä


keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

koti-ikävä

Toisina päivinä koti-ikävä vaivaa enemmän kuin toisina. Tänään enemmän
kuin eilen, huomenna todennäköisesti vähemmän. Eniten on ikävä
sisaruksia ja ystäviä. Joskus joku ihan pienen pieni juttu saa aikaan
sen, että ikävän aalto vyöryy yli.

Tänään saimme paketin Mikon äidiltä <3 olo oli ihan kuin jouluaattona.
Ensimmäinen Suomi-posti :) Paketti teki todella iloiseksi, mutta samalla
kyllä myös surulliseksi. Surulliseksi siitä, kun kaikki rakkaat ovat
niin kaukana.

Ehkä kuitenkin vielä surullisempaa olisi, jos ei olisi ketään ketä
ikävöidä <3

psalmi 68:19 "Ylistetty olkoon Herra päivästä päivään. Meitä kantaa
Jumala, meidän apumme."

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Kadonneen sähkopostin metsästäjät

Olinkin jo hiukan ihmetellyt kuinka paljon Suomesta tulevan sähköpostin määrä vähentyi heti kun pääsimme tänne PUG:aan. Nyt onkin selvinnyt, että minun sekl.fi osoitteen postit ovat kaikki kadoksissa viimeisen kahden kuukauden ajalta. Eli jos olet laittanut minulle sähkpostia ja et ole saanut vastausta niin kannattaa laittaa viestiä uudelleen. On melko todennäkoistä, että en ole kyseistä viestiä koskaan postiini saanut. Nyt sähköpostin pitäisi olla kunnossa ja kaikkien viestien tulla perille. Pitäisi varmaan alkaa seuraavaksi etsimään niitä viestejä, jotka ovat joutuneet hukkaan.

Sähköpostia tykkään saada paljon.Jopa siinä mittakaavassa, että olen tilannut sähköpostilla kaikenlaisia uutiskirjeitä, että olisi sitten mahdollisimman paljon luettavaa. Mikko arvostaa enemmän tyhjää sähkopostilaatikkoa ja koska meillä on täällä yhteinen osoite, niin Mikko parka ei halua edes avata sähkopostia sieltä tulvivan viestivyöryn vuoksi

Ai niin, Mikolla on uusi lelu. Se on niin hassua. Suomessa en olisi koskaan uskonut, että Mikko haluaisi joskus hankkia Applen tuotteita. Vannoutuneena Linux-käyttäjänä Mikko on aina ollut sitä mieltä, ettei kannata maksaa ylihintaisista tuotteista :D No, nyt meillä asuu sitten käytetty vuoden 2008 MacBook :D Virallinen syy laitteen hankintaan oli se, että Mikon työpaikalla tulee vastaan paljon applen käyttäjiä ja on helpompi auttaa, jos osaa itse paremmin Applen sielun maisemaa. Ihan mielissään se on nyt sitten uutta läppäriä tutkinut. Mikon saa helposti iloseksi. Tarvii vain antaa tietokone ja heti maailma on paljon parempi paikka asua :D

Tänään on alakoulun lukuvuoden päättäjäiset. Opettajilla on nyyttäriperiaatteella yhteinen lounas. Leivoin porkkanakakun, jossa on niin paljon rasvaa ja sokeria, että se ei voi olla muuta kuin hyvää Huomenna pitää varmaan leipoa uusi kakku, koska minulla on synttärit torstaina :)) 31-v kai sitä pitää vähän juhlistaa.

Jännää miten minun tunne-elämä tuntuu kulkevan täällä ääripäästä toiseen. Eilen oli jotenkin hankalaa. kaikki tuntui vaikealta, tyoläältä, hitaalta ja ankealta. Tänään on taas se toinen ääripää. Kaikki on ihanaa, helppoa ja kaikin puolin mukavaa Kai tämä on vielä jotain kulttuurishokin jälkimaininkeja, joka tasaantuu sitten ajan kanssa (toivottavasti).

sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Kesäloma(ton)

Täällä alkaa koululaisilla nyt kuukauden mittainen kesäloma. Viime
viikolla pidin lukuvuoden viimeiset tietotekniikan tunnit. Oli kyllä
tosi vaikeaa ja työlästä antaa arvosanat (numero ja kirjallinen
arviointi) kaikille oppilaille. Yhteen laskettuna siinä tulee noin 100
oppilasta. En muista vielä neljän viikon opettajan urani jälkeen edes
kaikkien nimiä. Täällä alakoululaistenkin arvosanat ovat iso juttu.
Toivottavasti kaikki ovat numeroonsa edes suht. tyytyväisiä. Parhaani
yritin :D

Ensi viikolla siivoan koululla luokkani siihen kuntoon, että opetus
jatkuu seuraavan kerran tammikuussa 2014. Meillä alkaa elokuussa
viidakkokoulutus (4kk) ja palaan opettajaksi vasta sen jälkeen. Ensi
vuoden oppitunteja pitäisi suunnitella etukäteen jonkin verran. Sitä ei
tiedä kuinka väsynyt sitä on sitten kun sieltä viidakkoleiriltä tullaan
takaisin. Nyt kaikki koulujutut on vielä tuoreessa muistissa.

Meillä ei siis Mikon kanssa mitään kesälomaa ole. Ehkä ensi vuonna on
mahdollisuus sellaiseen. Nyt ei olla vielä oltu tarpeeksi töissä, että
olisi ehtinyt lomaa kertyä kovin paljoa. Oikeastaan me tykätään olla
töissä ja ei ole vielä ehtinyt niin väsyä, että edes tarvitsisi lomaa.

Pitäisi alkaa kirjottamaan ensi vuoden budjettia.. Ei ole helppoa
arvioida koko tulevan vuoden kuluja sen perusteella miten meillä on
tähän mennessä ollut menoja. Vasta yksi kokonainen kalenterikuukausi
takana ja siltä pohjalta yritän arpoa oikeat numerot paperiin :S
Ahdistaa hiukan jo valmiiksi.

Positiivista on se, että me ollaan vihdoin saatu ensimmäinen rahalähetys
tänne. Tähän asti olemme eläneet velaksi ja kovasti jännittäneet milloin
ensimmäiset rahat vihdoin tulevat. Täällä Ukarumpassa koko arki pyörii
ilman pankkikortteja tai käteistä rahaa. Jokaisella on oma tili jossa
rahaa tulee ja menee, mutta käteistä ei tarvi muuta kuin toripäivinä
ostoksilla käymiseen.

Ostin torstaina sitruunamehua. Täältä on aika vaikea löytää hyvää mehua.
Pitäisi varmaan opetella tekemään itse suoraan hedelmistä mehua.. No
kuitenkin ostin siis mehupurkin ja kun kotona avasin korkin, sieltä
pölähti armeija semmosia pieniä kirvan näkösiä ötököitä. Kävin kysymässä
naapurilta neuvoa ja Hilkka sanoi, että mehu on silti ihan juotavaa.
Niimpä olen sen sitten ötököistä huolimatta juonut. Kallista ainetta ei
kehtaa turhan helposti pois heittää :)

Niin ja onnistuin perjantaina tekemään aika hyvää riisipuuroa. Jännitin
lähinnä, että löytyykö kaupasta semmosta riisiä joka puuroutuisi hyvin.
Niin ja maitoa meillä ei ole, joten maitojauhetta lisäsin sitten sinne
puuroon ja ihan hyvä tuli. Alkoi jo kyllästyttää syödä joka aamu itse
leivottua sämpylää ja itse tehtyä jugurttia. Vaikka ne ihan hyviä on,
mutta vaihtelu virkistää. Kaurahiutaleet on kaupassa niin kalliita,
ettei niitä puuroksi kehtaa keittää. Tulee liian kallis aamupala.

maanantai 10. kesäkuuta 2013

Hyvää syntymäpäivää kuningatar!

Tänään on ollut täällä PUG:ssa palkallinen vapaapäivä Englannin
kuningatteren syntymäpäivän kunniaksi. Historiallisista syistä
kuningatar on Papua-Uuden-Guinean hallitsija ainakin nimellisesti.
Käytännössä maata johtaa ihan tavallinen vaaleilla valittu eduskunta.
Jostain kuulin, että edes Englannissa kuningattaren syntymäpäivä ei ole
vapaapäivä. Ihan kiva on ollut juhlia synttäreitä viettämällä
ylimääräistä kotipäivää tavallisen viikonlopun lisäksi :)

Ikävämpi puoli oli se, että minulla alkoi heti aamusta migreeni. Se on
onneksi viime vuosina ollut aika harvinainen vieras ja toivottavasti
näin on myös jatkossa. Päivä menee aikalailla pilalle, kun pitää olla
hiljaa, pimeässä ja yrittää nukkua kunnes kipu menee pois. Nyt on jo
ilta, mutta edelleen ohimolla tuntuu pieni jyskytys. Onneksi tämä ei
kuitenkaan ollut ihan pahin mahdollinen migreeni. Kipuasteikolla aika
siedettävä. Olen siis viettänyt kuningattaren syntymäpäivää lähinnä
nukkumalla. Ihan hyvä vapaapäivän käyttötapa sekin..

Mikko sai kivan yllätyksen, kun naapuri antoi lainaan ylimääräisen
tietokoneen näytön ja nyt on kuulemma paljon kivempi koodata, kun on
tuplanäyttö. Mambu hausin rikkinäinen tietokonekin on vihdoin saatu
kuntoon. Aika monta jippoa piti Mikon käyttää ennen kuin
käyttöjärjestelmä saatiin onnistuneesti asennettua uudelleen. Nyt kone
odottaa paluuta takaisin nuorten käyttöön Mambu hausille.

Huomenna on paluu normaali arkeen. Mikko menee omiin töihinsä CTS:ään
(meidän työyhteisön it-osasto) ja minä menen pitämään alakoululle 5-6lk
tietotekniikka tunteja (mikäli tämä migreeni hellittää otteensa..).
Tällä lukuvuodelle koulua on enää muutama viikko jäljellä ja tällä
vähäisellä opetusmäärällä minun pitäisi antaa alakoululaisten
tietotekniikka arvosanat. Huh huh, en edes ole vielä oppinut läheskään
kaikkien oppilaiden nimiä, joten aika hataralta tuntuu alkaa arvioida.
Onneksi vararehtori on luvannut auttaa arvosanojen laatimisessa.

lauantai 8. kesäkuuta 2013

Uneton, mutta onnellinen

Unirytmi pääsi kääntymään vähän väärinpäin. Valvoin eilen illalla liian myöhään ja sitten heräsin aamuyöstä murtohälyttimen ääneen. Naapurirakennuksen hälytinjärjestelmä on hiukan yli-innokas ja tekee aina silloin tällöin vääriä hälytyksiä. Viime yön unet jäi sitten hiukan reiluun 4 tuntiin. Tänään illalla nukahdin liian aikasin ja nyt kahden tunnin päiväunien jälkeen saattaa olla yö jo pitkällä ennen kuin uni tulee. Nyt on siis hyvä aika kirjotella blogia ja lukea kirjoja :)

Olen saanut viime päivinä jutella skypellä paljon Suomeen. On se aika ihmeellistä voida jutella perheenjäsenten ja ystävien kanssa täältä kaukaa. Välimatkaa on puolikas maapallo, mutta kun skypen avaa, tuntuu kuin olisi silti ihan lähellä. On hyvä olla, kun saa kuulla läheisten ihmisten ääntä kaukaa Suomesta. Ikävä väistyy ja olo on onnellinen monta päivää :)

Meillä on kiinteä sähköpostimaksu ja sen vuoksi kirjoitan blogia ja facebookkia sähköpostin kautta. Muu nettilasku koostuukin sitten oikeastaan lähes kokonaan skypen käytöstä. Facebook on muodostunut täällä vielä paljon tärkeämmäksi kommunikoinnin välineeksi, kuin kotimaassa. Videoiden ja kuvien lataaminen täällä ei oikein onnistu, mutta ei niitä oikeastaan niin paljoa kaipaakaan.

On joitain asioita, joita kyllä kaipaan suomesta. Suomalaista musiikkia ehkä olisi voinut ottaa enemmänkin mukaan ja salmiakkia.. Ostin lentokoneessa ison rasian salmiakkia ja vaikka olen yrittänyt syödä niitä säästeliäästi, niin rasia alkaa olla tyhjä. Olisi pitänyt syödä niitä vielä säästeliäämmin, mutta nyt se on myöhäistä.

Eipä olisi ensimmäisten viikkojen alkushokissa arvannut, että kuukauden kuluttua olo voisi olla näin onnellinen ja jotenkin rauhallinen. Kiitos kaikista rukouksista <3

Psalmi 34:8 "Katsokaa, nähkää omin silmin! Maistakaa, katsokaa Herran hyvyyttä! Onnellinen se, joka turvaa häneen".

lauantai 1. kesäkuuta 2013

Ostoslistassa pari muuttujaa..

Suomessa koulut on loppumassa monilla alkaa pian kesäloma. On vaikea
kuvitella Suomen kesää, kun silloin kun me lähdettiin oli vielä aika
paljon lunta. Omissa ajatuksissa Suomen vuodenajat ovat jotenkin
pysähtyneet siihen hetkeen, kun me vielä oltiin Suomessa.

Täällä vuodenaikojen vaihtelua on vaikea huomata. Joka päivä on noin +20
tai +30 lämmintä. Aurinko nousee joka aamu klo 6 ja laskee illalla klo
6. Periaatteessa täällä on sadekausi ja kuivakausi, mutta kukaan ei
oikein tunnu ihan tarkkaan tietävän milloin mikäkin kausi alkaa/loppuu.
Sadekausi on silloin kun sataa paljon, mutta se ei ala tarkalleen jonain
tiettynä kuukautena.

Käytännön kokemus minulla on, että pyykki kannattaa kuivattaa aamulla,
koska on todennäköisempää että aamupäivä on aurinkoista. Puolenpäivän
jälkeen sadekuurojen todennäköisyys on isompi. Se ei kyllä perustu
mitenkään tarkkaan tutkimukseen, joten voi olla että se on pelkkää
sattumaa. Ei olla oltu täällä vielä niin pitkään, että voisi kovin
isolla kokemuksella säätä tulkita.

Tänään kävi sähköt poikki hetken ja meidän kohdalla se tarkoittaa, että
nettiyhteys menee sitten poikki koko päiväksi. Siihenkin alkaa jo
tottua, että on mahdotonta suunnitella asioita tulevaisuuteen kovin
tarkasti, kun asioilla on täällä tapana muuttua. Elokuvan vuorosanat
"tuli pari muuttujaa" sopii tähän ympäristöön oikein hyvin.

Yksi esimerkki on se, että kauppaan on turha mennä kovin tarkan
ostoslistan kanssa. Tai vaikka onkin lista, niin ei voi luottaa siihen
että kaikkea sitä kaupasta löytyisi. Jauheliha on ollut pitkään loppu.
Onneksi ostin viimeksi lihaa kahden viikon tarpeeseen. Kaupassa on kyllä
tarjolla edelleen esimerkiksi krokotiilin lihaa, mutta se on aika
kallista. Lisäksi en ole ihan varma, että miten se pitäisi kypsentää,
jotta lopputulos olisi syötävä.

Toin Suomesta mukanani ison rullan leivinpaperia ja se on kyllä tullut
tarpeeseen. Kaupassa en ole täällä leivinpaperia nähnyt. En tiedä mitä
amerikkalaiset/australialaiset sitten yleensä käyttää leipomisessa..
Pitää varmaan kysyä joltakin. Kahdella leivinpaperiarkilla olen leiponut
nyt kuukauden ajan sämpylöitä kahdesti viikossa. Eilen oli viimein pakko
todeta, että on aika vaihtaa uusi paperi. Alkaa nimittäin sämpylät
tarttua jo kiinni siihen vanhaan leivinpaperiin.

Muutenkin täällä oppii kyllä säästäväiseksi. Pidän jopa lukua siitä
montako tyhjää voirasiaa meillä on, jotta en sekoita niitä talon
rasioihin. Suomessa tyhjät rasiat tuli yleensä heitettyä roskiin..
Täällä ne ovat tarpeellisia. Roskia meillä tulee vain yksi pieni
muovipussillinen kuukaudessa. Pahvi ja paperiroska me poltetaan itse
tynnyrissä, mutta aika vähän sitä paperiroskaakaan tulee.

Kompostijäterasia sen sijaan tuntuu täyttyvän hurjaa vauhtia. Joskus saa
viedä useammankin kerran päivässä kompostin pois. Täällä on joka
asunnolla oma "kompostikuoppa" jonne maatuva jäte heitetään. Päällä on
metallikansi, ettei eläimet hajota jätteitä.

Tässähän tulee nälkä, kun kirjoittaa ruoasta :D Taidampa lähteä
iltapalalle.. Tarjolla olisi banaani-guava jugurttia :)