torstai 30. tammikuuta 2014

Ikävät naapurit tietokoneluokassa

Maanantai oli aika kauhea päivä. Aamu meni vielä jokseenkin normaalisti.
Opetin pukpuk-luokkaa (3-vuotiaiden eskari) tavallaan muistuttaa Suomen
päiväkerhoa, mutta on kuitenkin enemmän koulumainen. Tykkään pienten
opena olemisesta, vaikka päivät ovatkin hirmu kiireisiä ja usein ei ehdi
pitämään edes lounastaukoa.

Iltapäivällä alkoi ongelmat. Minulla piti olla tietotekniikan tunti
ensin 3-luokklaisille ja sitten 1-luokkalaisille. Ensimmäinen outous oli
että luokan liiketunnistinhälyttimet olivat poissa päältä ja oletin että
viikonloppuna oli ehkä ollut huonosti onnistunut murtoyritys (koululle
yritetään murtautua aika usein). Käynnistin koneet hyvissä ajoin ja
kaikki näytti normaalilta.

Kunnes oppilaat tulivat luokkaan ja kävi aika nopeasti ilmi ettei kukaan
pääse kirjautumaan koneelleen. Tiesin heti ettei sen laatuista ongelmaa
pysty hetkessä korjaamaan, joten ajattelin että katsotaan sitten
videotykillä joku piirretty elokuva. Jouduin kiertelemään luokasta
toiseen ennen kuin vihdoin löytyi sopiva dvd (että uskokaan kuinka
paljon täällä edelleen käytetään VHS-videoita).

Ongelmaksi muodostui ettei elokuvaa voinutkaan katsoa, kun en mistään
luokasta löytänyt kaiuttimia, jotta olisi saanut elokuvaan äänet.
Oppilaat alkoivat olla jo aika levottomia kun olivat joutuneet
odottelemaan pitkään. Päätin sitten että menemme vain ulos leikkimään
siksi aikaa että saadaan tunti kulumaan. Ykkösluokkalaiset vein
kirjastoon tietotekniikan tunnin ajaksi. Se toimi onneksi ihan hyvin.

Tänään tuli vihdoin korjaaja ja selvisi miksi verkkoyhteyksissä on
ongelmia. Luokan pistorasia, johon tärkeät laitteet on kytketty, oli
mennyt oikosulkuun ja kärähtänyt käyttökelvottomaksi. Pian selvisi
syykin. Pistorasia oli _täynnä_muurahaisia_ ja muurahaisten
pesätarvikkeita! Myös verkkokaapissa koko UPS-laatikko (UPS pitää koneet
käynnissä akkujen avulla silloin kun on lyhyitä sähkökatkoksia) oli
peittynyt muurahaisten kantamiin "jyväsiin".

Olin kyllä ollut tietoinen että luokan ulkoseinässä ja verkkolaitteiden
kaapin takana asustaa muurahaisia, mutta en tajunnut että tunkevat
pistorasiaankin.. Suihkutin hyönteismyrkkyä verkkokaapin reunoille ja
lattian listoihin. Siitä vasta soppa syntyi. Muurahaisia alkoi tunkea
joka puolelta kaapin ja seinän rakosista.

Kiinteistömiehet olivat sitä mieltä, että on mahdollisesti joutuvat
repimään koko seinän auki ja myrkyttämään koko pesän, joka
todennäköisesti on melko laajalle levinnyt. Että semmonen päivä.. "only
in PNG"

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Vanhojen muistelua

Tänä viikonloppuna ajatukset ovat olleet viime vuoden tapahtumissa ja
erityisesti POC-leirin tapahtumissa. Olen kirjoitellut vuosiraporttia ja
selaillut viime vuoden kuvia ja blogitekstejä. Empä tiedä onko minulla
ollut aikaisemmin yhtä muistorikasta vuotta kuin 2013. On ihmeellistä
ajatella kuinka Jumala on johdattanut meidät tänne.

Minulla on ollut kaikin puolin tehokas viikonloppu. Joskus on päiviä
että saa yhdessä päivässä enemmän aikaa kuin toisinaan kokonaisessa
viikossa. Nyt lauantai oli juuri sellainen päivä. Toisaalta on pieni
pakkokin olla tehokas viikonloppuna. Nyt kun olen täyden työpäivän 8-16
koululla töissä joka arkipäivä, jää kotitöille paljon vähemmän aikaa.
Tykkään alakoulun opena olemisesta tosi paljon. Minulla on hurja määrä
oppilaita mutta ehkä ajan kanssa saan kaikkien nimet joten kuten jäämään
päähän.

Netti on ollut viime aikoina hidas. On vaikea saada skypeä toimimaan
kunnolla muutakuin myöhään yöllä tai aikaisin aamulla. Se hankaloittaa
kovasti suomeen yhteydenpitoa. Pitää miettiä skypen tilalle jotain
vaihtoehtoisia ohjelmia yhteydenpitoon.

Huomenna on taas hammaslääkäri. Kultakruunu pitäsi olla valmis ja
toivottavasti se sopii hampaaseen oikein.

Laitan tähän kuvan Mikosta POC-leirin viidakkovaelluksella. Aikamoinen
Indiana Jones ;)

lauantai 18. tammikuuta 2014

Lisää kaasua

Meillä oli tänään suomalaisten kesken jälkkäri nyyttärit. Tein piirakan,
jonka pohjana olivat jouluna hiukan epäonnistuneet piparkakut (taisi
olla väärää siirappia) ja päällä mansikkajugurttitäyte. Tuli tosi hyvä.
Piparkakkuja on vieläkin pakasteessa, joten ehkä täytyy tehdä
samanlainen piirakka toistekin. Lisäksi ostin eilen kokonaisen kanan ja
tänään olen sitä sitten keittänyt isossa kattilassa. En oikein tiedä
mitä tekisin "jämille" eli luille, nahkalle ja muille sellaisille
osille, joita en halua syödä. Hävettää heittää kompostikuoppaan, kun
paikalliset lapset syövät varpusenkin niin ettei jäljelle jää kuin
kuivat linnun luut.

Yksi vaihtoehto olisi heittää kulkukoirille, mutta täällä ei oikein
hyvällä katsota kulkukoirien ruokkimista. Niillä on usein tauteja ja
toisinaan kulkukoirien käytös on aika arvaamaton. Niimpä ei ole viisasta
heittää ruoan jämiä koirillekaan, jos haluaa säilyttää välit naapureiden
kanssa. Todennäköisesti teen niin, että pakastan ne keitetyn kanan luut
ja kun meidän kotiapulainen tulee ensi viikolla niin hän saa viedä ne
vaikka oman talonsa koirille. (vaikka olen kyllä melko varma että se
menee perheen lapsien ruoaksi). Täällä paikalliset syövät jopa kanan
varpaat siis sen, jossa ei kyllä keittämisen jälkeenkään ole muuta kuin
nahka, luu ja kynnet.

Keittiö on ollut siis tänään kovassa käytössä ja oli vähemmän iloinen
yllätys huomata että liedestä lakkasi kaasu. Sama oli tapahtunut myös
torstaina iltapäivällä. Luulin automaattisesti, että meillä on tietysti
kaasu on loppu. Tilasimme uuden pullon ja nyt kävikin ilmi ettei
vanhassa pullossa ole mitään vikaa. Vika onkin jossain muualla (ehkä
itse kaasuliedessä?). Täysin hukkaan ei huoltomiehen käynti kuitenkaan
mennyt sillä opin tänään monta uutta asiaa. Ensinnäkin sen, että
kaasupullon sisällä olevan kaasun määrän voi mitata kaatamalla kuumaa
vettä pullon päälle. Tyhjä osa tuntuu kuumalta ja se osa jossa on kaasua
tuntuu kylmältä.

Opin myös sen että meidän liedessä on _sähköinen_sytytin. Mie olen
kuukausia sytyttänyt hellan aina sytkärillä! Mikä helpotus arkeen.
Tulitikkuja on turha edes yrittää raapia. Kosteus takaa sen ettei tulta
saa syttymään helposti. Tulenteko on usein aika hermoja raastavaa
puuhaa. Tämän hetken hitti Ukarumpassa tuntuu olevan aurinkoenergialla
toimiva kipinäsytkäri. Siitä ei siis tule liekkiä vaan pelkkä kipinä,
joka sitten sytyttää kaasun.

Mulla ei ole vielä kultakruunua hampaassa. Torstain hammaslääkäri oli
aikamoinen kokemus.. Hammaslääkärin työvälineet kuumenivat liikaa ja
sammuivat sen vuoksi ainakin 5 kertaa. Sitten vaan poraus keskeytetään
hetkeksi kunnes laitteisiin tulee taas virtaa. Tiistaina uudestaan
hammaslääkäriin. Toivottavasti viimeinen kerta vähään aikaan!

Kuvassa muodikas aurinkoenergialla toimiva sytytin

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

kokkikoulu @ PNG

Täytyy myöntää että sanonta "Siperia opettaa" toimii myös
Papua-Uuden-Guinean suhteen. Olemme asuneet pian 9kk PUG:ssa ja paljon
on joutunut/saanut oppia uutta. Tietysti kaikki uuden kulttuurin kuviot,
mutta myös ihan tavallisen arjen jutut. Olen aina ollut aika huono
ruoanlaittaja. Teen ruokaa sen vuoksi, että syömättä on vaikea selviytyä
hengissä, mutta mitään gourme ateriaa on turha kuvitella.

Täällä ruoanlaittaminen on erilaista. Kaupasta ei tuttuja aineksia
läheskään aina löydä. Puolivalmisteita ei ole oikeastaan ollenkaan. Eli
ei auta muu kuin yrittää itse. Yritys ja erehdys tekniikalla olen
oppinut tekemään paljon sellaisia juttuja, jotka Suomessa ostaisin
suoraan kaupasta.

Tässä Marian keittiön top 4 viime kuukaudelta:

1. Karjalanpiirakat. Viime kuukauden ehdoton hitti on ollut
karjalanpiirakat. Kaupasta löytyi "American rye bread" -jauhosekoitusta.
Ensimmäinen taikina meni pilalle, kun en tiennyt että siinä
jauhosekoituksessa oli jo suola valmiina (tämän jutun olen tainnut
kertoa jossain aikaisemmassakin blogitekstissä..) Nyt kun olen tehnyt jo
monta kertaa piirakoita, taikina alkaa onnistua jo tosi hyvin. Eikä se
ole ollenkaan niin vaikeaa kuin kuvittelin :o

2. Tuorejuusto. Toinen viimeaikojen onnistuminen on ollut tuorejuuston
tekeminen. Ensin pitää tehdä maitojauheesta jugurtti. Sitten valutetaan
jugurtista hera ja jäljelle jääneeseen kiinteään massaan sekoitetaan
sopivat mausteet (pekonia ja sipulia!) Vie paljon aikaa, mutta
lopputulos on sen arvoinen :)

3. Avokaadoa ja banaania pizataikinaan. Kertsin vinkistä laitoin
avokaadoa pizzataikinaan. Siitä tuli tosi hyvä. Oma lisäykseni oli
laittaa taikinaan myös raastettua keittobanaania. Ihan älyttömän hyvää.
Olisi tehnyt mieli syödä pelkkää pizza pohjaa ;)

4. Salaatin säilytys lasipurkissa. Miksihän en ollut aikaisemmin
tajunnut kuinka hyvin salaatti säilyy tuoreena kun sen pesee ja säilöö
jääkaapissa lasipurkkeihin. Mulla on menny tosi paljon salaattia hukkaan
kun se ehti aina pilaantua aivan liian nopeasti. Lasipurkissa säilyy
yllättävän pitkään (yli viikon) tosi hyvänä ja rapeana.


Me on saatu nyt viimeisen viikon aikana paljon joulupostia. Suklaata,
salmiakkia, kirjoja, kortteja, kirjeitä. Iso kiitos kaikista
muistamisista. Niitä on ollut ihana avata (ihan kuin jouluaatto monta
kertaa peräkkäin!)

Minulla on ollut hammassärky pitkään. Ensin oli pitkä ja hankala
flunssa, joka esti hammaslääkärille menon. Sitten hammaslääkäri lähti
pois ja vasta nyt 2kk odottelun jälkeen sain vihdoin varauksen
paikallisellenhammaslääkärille. Hiukan jännitti mennä papualaiselle
hammaslääkärille, mutta onneksi se oli tosi pätevän tuntuinen. Hammasta
ei enää voinut kuitenkaan pelastaa, vaan juurihoito siihen tarvittiin.
Juurihoito aloitettiin eilen ja huomenna jatkuu. Aika epämiellyttävä
toimenpide, mutta ei auta, pakko se on korjata joka tapauksessa. Täällä
juurihoidettuun hampaaseen laitetaan yleensä kultakruunu. Vaihtoehtoina
oli teräs, posliini tai kulta. Kulta on jostain syystä kaikista halvin,
joten sillä mennään. Huomenna minulla on ehkä jo kuva uudesta "made in
PNG" kultahampaasta ;) Vaikka teräshammas kyllä kuulostaa aika
mielenkiintoiselta :D Ihan kuin joku Marvelin sarjakuvien supersankarit:
"teräshampaan paluu" :P

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Hyvää uutta vuotta!

Vuosi 2013 meni kovin nopeasti ohitse. Liekö vanhuuden merkki ;) Paljon asioita on vuodessa ehtinyt tapahtua. Empä olisi uskonut vielä kaksi vuotta sitten että vuonna 2014 asumme Papua-Uudessa-Guineassa! Aika ihmeelliseltä se tuntuu vieläkin :)

Blogissa on ollut hiljaista. Vielä joulun aikaankin olimme Mikon kanssa molemmat kipeänä. Minulla flunssa alkaa taittua pelkäksi astmayskäksi. Tosin ei sekään niin kovin kivaa ole. Hiukan mietityttää onkohan tässä talossa tai esim petivaatteissa hometta. Tuntuu että yskä on pahempi kotona kuin ulkona.. Ilmankosteus vaikuttaa sen että hometta on lähes mahdoton estää.

Jouluaattoa vietimme suomalaisten kesken. Oli oikein mukava ilta. Meidän jouluposti on kaikki vielä matkan varrella eiköhän muutama kortti ja paketti tule ainakin tammikuun aikana ja viimeisetkin kolahda laatikkoon viimeistään pääsiäiseksi. Tämä oli meidän ensimmäinen jouluaatto poissa koti-Suomesta. On vaikea käsittää joulua kun ei ole pimeää eikä lunta. Hassua, mutta kaipaan kaamosta ja Suomen vuodenaikoja. Ainainen auringonpaiste ja varsinkin jouluaattona, on jotenkin kummallista.
Jouluaattona on kiva laittaa lapinpuku päälle :) kuva:Hilkka Arminen

Uudenvuoden aattona menimme naapuriin katsomaan "ilotulitusta". Raketteja täällä ei myydä, joten tekivät sen sijaan uudenvuoden kokon. Kuoleen avokadopuun oksat kasattiin kokoksi ja mukaan sopivasti bambun runkoja niin tuloksena on äänekäs kokko. Bambu runkojen sisään jotenkin kasaantuu painetta ja nuotiossa se sitten poksahtelee kovaan ääneen. Rakettien sijaan naapurit tekivät teräsvillasta omia ilotulitteita. Hiukan epäilen paloturvallisuutta, mutta oli se kyllä kaunista.

Uuden vuoden juhlintaa kuva:Hilkka Arminen
  
Huomenna alkaa työt, tai ainakin Mikolla alkaa. Täällä koulujen lukukausi pyörähtää käyntiin vasta tammikuun 22 päivä, joten minulla on vielä runsaasti aikaa valmistella oppitunteja. Opetan alakoulussa tietotekniikkaa 0-6 -luokkalaisille, kuvaamataitoa 0-2 -luokille ja lisäksi opetan aamupäivisin päiväkerhossa. Tulee siis olemaan ihan työn täyteinen lukuvuosi. Odotan jo innolla, että pääsee taas töihin. Lomaa on ollut jo aivan tarpeeksi.

Tässä vielä meidän jouluvideo