sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Pääsiäisreissu "puskaan"

Me olemme lähdössä keskiviikkona Burum-Mindikiin viettämään pääsiäistä. Reissu on vähän extempore-luontoinen eli suunnitelmat eivät ole kovin tarkkoja.

Ensimmäinen etappi alkaa keskiviikko aamuna, kun lähdemme minibussilla kohti Laen kaupunkia. Se on matkan helpoin osuus, muttei täysin ongelmaton sekään. Matkan varrella on yksi kohta, josta maanvyörymä vei tien jo kuukausi sitten. Se on pätkä tietä on korjauksen alla, mutta jos sataa niin siihen saattaa jäädä jumiin pitkäksikin aikaa.

Ensimmäisen etapin ajomatka kestää noin 5 tuntia. Sitten olemme yötä Laessa. Aamulla (mikäli sää sallii) matka jatkuu pienemmällä autolla sellaista "metsätietä". On hiukan epävarmaa kuinka pitkälle pääsemme autolla, se riippuu tien kunnosta.

Kun autolla ei enää voi jatkaa pidemmälle, pysähdymme yöpymään jossain ja aamulla jatkamme matkaa kävellen. Siitä on todennäköisesti noin 5 tunnin patikointi. Ensin vuoren rinnettä alas laaksoon ja sitten kolmen tunnin matka  seuraavaa vuoren rinnettä ylämäkeen.

Mikko on innoissaan, kun pääsee patikoimaan viidakkoon. Mie odotan enemmän sitä, että voi tutustua paikallisiin ja osallistua pääsiäiskonferenssiin. Paluumatka on meille vielä melko mysteeri. Tarkoituksena on olla hieman reilu viikko, mutta saa nähdä miten asia järjestyy.

Matkan puolesta saa rukoilla. Ensinnäkin, että kaikki kulkemiset sujuisi turvallisesti, kun ei ne tiet ole kovin hyvässä kunnossa. Toiseksi, että pysyttäisiin terveenä. Yritän ottaa mukaan kaikki mahdolliset lääkkeet ja laastarit, mutta toivottavasti kaikki menisi hyvin eikä ensiapupakkausta tarvitsisi edes avata. 

Laitan blogi & facebook viestiä sitten kun tulemme paluumatkalla takaisin Laen kaupunkiin (30 maaliskuuta?). Puskassa kännykkäkuuluvuus on lähes olematon joten säästämme akkua pitämällä puhelimet kiinni.

Saa nähdä kuinka extremeä meidän pääsiäinen tulee olemaan, mutta innoissaan olemme lähdössä. Siunattua pääsiästä meidän blogin lukijoille! :)

Toisinaan tien kunto ei ole kovin hyvä..

Matka taittuu lava-auton lavalla istuen (ai mikä turvavyö?..)

Nämä "puukeppisillat" on Marian kauhistus.

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Lättyjen paistoa alá Papua


Joskus pienet asiat muuttuvat yllättävän monimutkaisiksi. Suomessa oppii asiat tekemään tietyllä tavalla ja täällä kun yrittää tehdä totutun kaavan mukaan, niin se ei ihan aina onnistukaan. Sitä oppii ”soveltamaan” mitä erilaisempia asioita, erityisesti ruoanlaiton suhteen.

Viime viikolla tulimme yhtenä iltana kotiin vasta aika myöhään. Ulkona oli niin kamala rankkasade, että mielellään olimme töissä hiukan pidempään. Pimeässä ja sateessa sitten kävelimme parin kilometrin matkan kotiin.

Mikko oli sitä mieltä, että iltaruoaksi voitaisiin syödä lättyjä. Sehän sopii minulle. Tässäpä teille kertomus siitä miten Maria tekee lättyjä.

Otan jauhot pakastimesta (ne on siellä siksi ettei jauhokuoriaiset lisäänny enempää kuin mitä niitä siellä pussissa jo alunperin on). Jauhot on kylmiä, joten täytyy vähän aikaa odottaa niiden ”lämpenevän” kulhossa.

Ota esiin kananmunat ja taas kaksi kulhoa lisää. Jos jo alunperin epäilyttää kananmunien kunto, niin kannattaa taskulampulla tiirata kuoren läpi. Jos on selvästi tumma, niin ei kannata edes yrittää rikkoa kuorta. Pilaantuneen kananmunan haju on jotain aivan käsittämätöntä. Usein kaupasta ostetuissa kanamunissakin on mukana pilaantuneita. Kun epäilyttävät kananmunat on karsittu pois, on aika yrittää rikkoa kulhoon tarvittava määrä munia. Ensimmäiseen kulhoon rikotaan yksi kananmuna. Sitten se muna kaadetaan seuraavaan kulhoon ja taas rikotaan yksi kananmuna ensimmäiseen kulhoon. Näin ollen ei koko taikina mene pieleen, jos kaikesta huolimatta mukaan pääsee pilaantunut yksilö.

Eli nyt on jauhot ja kananmunat eri kulhoissa. Seuraavaksi sokeri. Sokeri on tiukassa lasipurkissa. Pienikin määrä sokeria kaapin pohjalla, pöydän pinnalla tai avonaisessa rasiassa, houkuttelee hetkessä kokonaisen armeijan pienen pieniä muurahaisia. Mie olen käyttänyt suuresti aikaa ja vaivaa muurahaisten myrkyttämiseen ja meidän keittiö on lähes muurahaisvapaavyöhyke.

Margariini on sen verran arvokasta (voista puhumattakaan!) että useimmiten käytän lättytaikinaan vain ruokaöljyä. Maitoa täältä on aika vaikea saada, joten käytämme maitojauhetta. Sekoitan siis öljyn ja vesi-maitojauhesekoituksen kananmuniin. Leivinjauhetta ei tarvitse, koska se on ”vihreissä jauhoissa” (kyseisen tuotteen pakkaus on väriltään vihreä) jo valmiiksi mukana.

Sitten on työläin osuus taikinan tekemisestä eli jauhojen sihtaus. Jauhoissa on paljon jauhokuoriaisia ja toukkia, jotka ovat kylläkin pakastuksen jäljitä kuolleita. Ellei tykkää koppakuoriaislätyistä (niitäkin meillä on kyllä usein syöty) niin koppikset pitää siivilöidä pois. Tällä kertaa ötököitä olikin todella paljon ja piti hakea pakasteesta vielä hiukan lisää jauhoja, että saan sopivan paksun taikinan. Amerikkalainen lättytaikina on tosi paksua verrattuna suomalaisiin lättyihin. Me tehdään aika usein sellaisia ”pannukakku-lättyjä) jotka saa olla ihan kunnon paksuja.

Ulkona vesisade yltyy ja salamoi. Suomesta tuomani paistinpannu on kuumana kaasuhellalla. Täällä on todella vaikea saada kunnon pannuja ja kattiloita, joten niihin kiintyy yllätävän paljon. Harmittaa kovasti jos/kun pannun pintaan tulee naarmu.

Kaksi lättyä on valmiina, kun tulee ensimmäinen sähkökatko. Ha-haa! kaasuhellapa ei sähkökatkoista välitä, joten jatkan paistamista pimeässä. Mietin jo, että pitäisikö se taskulamppu kuitenkin hakea, ja sitten sähköt tulevatkin jo takaisin. Ulkona välähtää aivan hurjan iso salama. Yksi-kaksi-kolme-neljä-viisi, lasken sekunteja ja sitten jyrähtää. Ikkunat helisevät ja koko talo tärähtää salaman voimasta, vaikka se ei edes iskenyt kovin lähelle.

Lätty saa jäädä pannulle, kun juoksen ympäri taloa kiskomassa sähköjohtoja seinästä, mikro, jääkaappi, pakastin, modeemi, pyykkikone. Taas talo tärähtää taas uuden salaman iskusta. Lätyn toinen puoli ehti palaa mustaksi, mutta Mikko syö sen silti. Loppu taikina saa jäädä huomiseen. Ukonilma jyrisee lähistöllä vielä pitkälle yöhön. Vielä viimeiseksi makkarin oveen muistilappu, että muistaa aamulla laittaa jääkaapin ja pakastimen pistokkeet takaisin seinään.