Pittää vissiin muuttaa blogin nimeä :)

Rakkaat ystävät se on kuulkaas nyt semmonen homma että Vuormat ei lähdekään Afrikkaan vaan Papua-Uusi-Guineaan :) Alustavasti meitä kaavaillaan Ukarumpaan. Mikon nimikkeenä on IT moniosaaja ja Marialla Atk ope. Alustava lähtöpäivä olisi maaliskuussa. Kiire meinaa kyllä tulla kaikkien paperihommien kanssa :o

Päätöstä on mietitty ja rukoiltu pitkään ja hartaasti ja nyt se on sitten virallista. Mikähän meidän blogin uudeksi nimeksi pitäisi laittaa? Papua-Uusi-Guinean auringon alla ei oikein rimmaa..

Opiskeluissa tahti on vaan tiivistynyt koko ajan. Viikonloppuna ei ehditty mihinkään kun oli niin paljon läksyjä. Maria osaa jo melko hyvin koreaa. Sanavarasto reilusti yli 100 sanaa ja pienet lauseetkin muotoutuu. Tänään oli iso tentti fonetiikasta ja olo on helpottunut nyt kun ei enää tarvi odottaa ja jännittää koetta :)


Tässä muutamia kuvia Ukarumpasta jotka löysin netistä.

Ukarumpa cityn palvelut :) kuvaaja  Craig Campbell

Tästä kartasta näkee minne Ukarumpa sijoittuu.

Piknik Marlowssa

Pian alkaa ensimmäinen osa kurssijaksoa käytynä. Ensi viikolla loppuu LACA-kurssi ja puolet opiskelijoista lähtee pois. Me jatkamme Mikon kanssa täällä Englannissa vielä 5 viikkoa seuraavaa ART-kurssia.

Tällä viikolla Maria kävi Korean kieltä opiskelevan ryhmän kanssa Piknikillä. Tavoitteena oli puhua koreaa mahdollisimman paljon ja samalla viettää hauska retki yhdessä. Olin reissun jälkeen niin väsynyt että nukuin 12 tuntia seuraavana yonä. Sinänsä ei mikään ihme että väsytti kun olin lähtenyt kouluun klo 8.00 ja tulin koulusta kotia illalla klo 19.30. Ei tarvinu nukkumattia paljon houkutella :)

Huomaan, että hiljalleen alkaa jo tottua erilaiseen ruokaan ja muihin englantilaisiin "outouksiin" :) Pärjäänkohän suomessa ollenkaan enää ilman joka aamuista maapähkinävoipaahtoleipää.

Pitäisi alkaa kirjoittamaan seuraava ystäväkirje. Niin paljon tekemistä. Onneksi on taas viikonloppu tulossa ja ehtii tehdä muutakin kuin pelkkiä koulujuttuja.  

Piknikin valmistelut

Korealaista gingseng teeta

ja korealaista ruokaa. Tietysti puikoilla. Ruokakuvissa ilmeet on aina parhaita :D

Vähän paahtoleipää joutsenille ja ankoille

Marlown kaunis jokimaisema

Uimaan!

Olipa pitkä kouluviikko. Päiviä ei ollu sen enempää ko ennenkään, mutta kun yrittää yhtä aikaa keskittyä sekä fonetiikkaan että uuden kielen oppimiseen niin läksyjä saa pakertaa ihan kiitettävästi.

Uusien kielten suhteen on kyllä tulostakin syntynyt. Sanavarasto on viikon jälkeen (8 oppituntia) jo varmaan noin 80 sanaa ja pienet lauseetkin alkaa pikkuhiljaa muodostua. Täällä kielenoppiminen tuntuu olevan aika tehokasta ja vauhdikasta. Tosin huono puoli on se että vapaa-aika on kyllä kutistunut minimiin. Sen jälkeen kun on saanut läksyt tehtyä, ei jaksa kuin kaatua sänkyyn ja nukahtaa :)

Nyt on ollu ihanan aurinkoisia päiviä ja koulun uima-allas on ollu ahkerassa käytössä. Vesi on 20 asteista ja silti suurinosa ei uskalla tulla uimaan, kun vesi on niin "kylmää". Mikkokin vaikka onkin vilukissa uskalsi urheasti käydä vähän uimassa. Maria on ottanu kaiken irti ilmaisesta uintimahdollisuudesta ja räpiköi vedessä tuntikaupalla.

Ajatukset alkaa yhä enemmän olla Papualla.. Täällä Wycliffe centerissä asuu tällä hetkellä pariskunta joka on ollut pitkään työssä Papualla ja tarkoituksena olisi mennä joku päivä vähän haastattelemaan heitä. Onkohan meidän koti ensi vuonna Ukarumpassa.. :)

Video pätkä uima-altaalta :D

Maria ja pikku-ankka uimassa

Ankka ei oikein osannu uida..

Ei hätää Maria pelastaa ankan :)

Mikko testaa Marian aurinkolaseja

Koreaa ja Malajalaa

Huomenna alkaa vihdoin uuden kielen opiskelu. Tarkoituksena on lähinnä oppia erilaisia tekniikoita, joiden avulla voi oppia myös sellaisen kielen, josta ei ole vielä yhtäkään oppikirjaa kirjoitettu tai mitään muutakaan kirjallista materiaalia. Kuulemma paras tapa oppia kielen oppimista on opetella uusi kieli :) Maria alkaa opiskella koreaa ja Mikko Malajalaa.

Sää on ollut tänään erinomainen. Hiukan haaveilen että pääsisin testaamaan koulun uima-allasta, mutta ehkä se jää myöhemmäksi. Tänään täytyy keskittyä opiskelemaan. Huomenna on taas fonetiikan testi ja ainakaan helpompaan suuntaan ei kyllä olla menossa. Uusia äänteitä tulee lisää päivittäin ja ne pitäisi oppia erottamaan puheesta.

Täällä ollessa huomaa selkeästi kuinka isot kulttuurierot on Euroopan kansojen välillä. Suomalaisena itsensä tuntee välissä aika töykeäksi, kun asiat sanotaan aina niin suoraan. Välissä mietin jonkun keskustelun jälkeen että oliko johonkin lauseeseen sisällytettynä jokin pyyntö, joka oli vaan kääritty niin kauniiden lausekäänteiden sisään että varsinainen kysymys ei tule esille ellei tajua sitä etsiä. Tähän on kai paras tottua kun tulevassa työyhteisössä tulee olemaan ihmisiä monista eri kansoista.

fonetiikan alkeet

Meidän uusi "virallinen" mainoskuva :)  Kuvaajana Philippe Gueissaz