sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Kotona ja samalla kaukana kotoa

Selailin tänään vanhoja valokuvia. Osa ei niin kovinkaan kaukaa. Viime joululta ja sitä edellisiltä vuosilta. Ihan käsittämätöntä kuinka ristiriitainen olo. Toisaalta meillä on täällä kaikki hyvin. Tosi kiva työ, koti ja ystäviä, mutta samalla aina jotain puuttuu. On käsittämättömän ikävä kaikkia rakkaita. Väkisinkin ajatukset kulkeutuu Suomeen.

Onneksi on skype, netti, facebook, ja sähköposti. Piristää koko päivän, kun saa edes pienen hetken olla yhdessä ja jakaa kuulumisia. Hetkellisesti välimatka kutistuu niin ettei edes muista, että välissä on puoli maapalloa.

Tämän viikon ilouutinen on, että meille on tulossa lisää kansanlähetyksen lähettejä Ukarumpaan. Kovasti jo odotellaan uusia "wantokkeja" saapuvaksi. Wantok on tokpisinin kielen termi, joka kuvaa sukulaisuutta yhteisen kielen kautta. Eli kirjaimellinen käännös olisi "saman kieliset".

Suomalaisten kanssa kokoonnumme jouluaattona yhdessä syömään. Wantokit on tärkeä voimavara, kun omat verisukulaiset ovat kaikki niin kaukana. Sen sijaan on Hilkka, Katri, Seija, Marjo ja Ritva. Me ollaan Mikon kanssa vielä toistaiseksi porukan nuorimmat, mutta ei enää kauan. Tervetuloa Sadeharjut <3 teitä odotellaan jo kovasti!


Tässä pari kuvaa viime joululta vuonna 2014. Hiukan oli erilaiset maisemat silloin..

Mikon parta jäässä :)



Hymy ei hyydy, vaikka olisi aivan liian kylmä ja pakkanen


sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Jouluvalmistelut käynnissä


jouluseppele ja omena-kanelituoksukoristeita

Tämä viikko ja oikeastaan viime viikkokin ovat olleet todella kiireisiä. Minun suurin ahdistuksen aiheuttaja oli oppilaiden arvosanojen antaminen. Tällä hetkellä minulla on 100 oppilasta ja kaikille tulee antaa sekä numero- että kirjallinenarviointi. Hiukan positiivista on että joka vuosi tuntuu olevan kuitenkin hiukan helpompi kuin edellinen.

Nyt on aikaa vihdoin muuhunkin kun vain koulujuttuihin. Maanantai on minulle tämän vuoden viimeinen koulupäivä ja sitten oppilaat pääsevät joululomalle. Täällä on aika pitkä joululoma. Koulu jatkuu vasta tammikuun kolmannella viikolla. Koululla on toki vielä siivousta ja muuta järjestelyä useammaksi päiväksi.

Koulun lisäksi teen puolta työviikkoa helpdeskissä, lähinnä tietokoneiden korjausta ja neuvontaa. Helpdesk sulkee ovet ensi perjantaina kahden viikon ajaksi. Täällä on joulun aikaan kaikki osastot kiinni kaksi viikkoa. Ei postia, pankkia eikä ruokakauppaa. Se vaatii hiukan miettimistä, että osaa ostaa kaiken tarvittavan koko kahden viikon ajaksi.

Viime viikolla kokoonnuimme suomalaisten kanssa laulumaan joululauluja. Suunnitteilla on myös yhteinen jouluaaton ateria. Kaupasta sattui löytymään yksi kinkkukin. Mie olen jo yhden piparkakkutaikinan leiponut, mutta ne on ehditty kyllä jo syödä. Siirappia ei meidän kaupassa nyt ole, niin voi olla ettei enempää pipareita tule sitten tehtyäkään.

Oli niin kiva tänään laittaa joulukoristeet. Ei meillä ole kuin yksi pieni laatikollinen lähinnä itse tehtyjä koristeita, mutta kyllä siitä silti tuli kiva joulumieli. Illalla, kun ulkona on ihan pimeää ja talokin hiukan viileämpi, niin on helpompi päästä joulutunnelmaan. Päivällä kuuman auringonpaisteen keskellä on vaikea edes käsittää että kohta on jo jouluaatto.

Vuosi sitten olimme jouluna Suomessa Lapin lumen ja pakkasen keskellä. Nyt ihan täysin erilainen joulumaisema ympärillä, mutta omat hyvät puolensa on täälläkin. Täällä on jotenkin helpompi rauhoittua joulun odotukseen, kun kaikenlainen hälinä on poissa. Ei ole ostoskeskuksia, ei melua, ei juurikaan edes liikennettä, kaikki pysähtyy kahden viikon ajaksi.

Meidän "joulukuusi" on kanaverkkoa, jouluvaloja ja pätkä vihreää koristenauhaa
  
keittiön kaapeissa ei vieläkään ole ovia, mutta ehkä mulla on joululomalla aikaa taas tehdä keittiöremppaa.

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Kelluuko kaikki (ötökkä) proteiini?


Ajattelin aamulla keittää puuroa aamupalaksi. Meillä ei kovin usein syödä puuroa koska a) kaurahiutaleita on viime aikoina ollut vaikea saada ja b) ne ovat todella kalliita ostaa. Minulla oli hyllyssä avaamaton paketti mannasuurimoita. Avasin paketin ja totesin että siellä on elämää... ja paljon! Koko paketti kuhisi pienen pieniä ötököitä.

Aamupalasuunnitelmat menivät hetkessä uusiksi. Puurohiutaleet laitoin pakastimeen. Kuollut ötökkä on aina helpompi käsitellä sekä henkisesti että fyysisesti, kuin elävä ja karkuun juoksevä ötökkä. 

Ensin siivilöidään isoimmat ötökät pois...

Illalla, kun oli aikaa enemmän, päätin tarkastaa paketin sisällön. Pakastin oli selvästi tehnyt tehtävänsä ja mikään ei enää liikkunut mannasuurimoiden keskellä. Siivilöin suurimot, mutta samalla tiesin että 99% ötököistä oli niin pieniä, ettei siivilöiminen auta juuri ollenkaan. Löytyi sieltä silti muutama keskikoinen toukkanenkin.

Isoin saalis jäi siivilään, mutta sen pikkuserkut kyllä karkasivat
Hiukan mietityttää kuinka paljon niitä toukkasia sieltä on ehkä ryöminyt vapauteenkin puuropaketin rakosista, vaikka avaamoton paketti olikin. Asuuko ruokakaappini ylähyllyllä nyt puuropakettitoukkien yhdyskunta jo ties kuinka monennessa sukupolvessa?

Päätin tehdä kokeiluversiona yhden annoksen “proteiinipuuroa”. Niitä ötököitä oli paketissa todella paljon ja oli päivän selvää, ettei kaikkia saa millään pois. Minun ajatus oli, että huuhtelen hiutaleet hanavedellä ja ötökät kohoaisivat pintaan, kun taas painavammat hiutaleet painuisivat pohjalle. Ainakin osa ötököistä lähti huuhtelemalla.

suurin osa ötököistä (ehkä?) jäi kellumaan pinnalle

Oikeastaan, koska niitä ylimäärä proteiineja oli niin vaikea havainnoida puurohiutaleiden joukosta, niin päätin keittää ensimmäisen testiannoksen. Keittäminen sujui kuin master chef kokilla ja ei edes pohjaan palanut. Niimpä ei ole mitään syytä olla maistamatta.

Ihan hyvältähän se näyttää...
ei hassumpaa ötökkäpuuroa


Ulkonäöllisesti puuro näyttää ihan normaalilta, mutta samalla toki tiedän etteivät proteiinit sieltä keittäessä mihinkään kadonneet. Lakkasivat vain liikkumasta. Maku sen sijaan oli... täysin normaali! Ihan hyvää puuroa. Laitan siivilöidyt hiutaleet takaisin pakkaseen ja aion syödä puuroa ensi viikollakin :)
oho, kaikki loppu :P

Jälkkäriksi voi sitten syödä vaikka trooppisia nallekarkkeja. Kas, näin.

Meidän Ukarumpan kaupasta ostettu nallekarkkipussi






.. ja tämmönen "nallekarkkiläpyskä" sieltä löytyy sisältä