perjantai 22. marraskuuta 2013

Onnea on kaurapuuro ja paahtoleipä <3

Tänään oloon jo paljon parempi verrattuna eiliseen. Sain lääkäriltä
uudet lääkkeet ja ainakin se auttoi että sain nukuttua kunnolla. Yskä ei
ole vielä poissa, mutta pitkän sairastelun jälkeen pienikin parannus
tuntuu tosi mukavalta.

Kaiken kaikkiaan olen tänään vaan niin onnellinen :) Viidakossa asumisen
jälkeen kaikki pienet ja isotkin kotiaskareet tuntuvat paljon
helpommilta! Ehkä kaikille suomalaisille pitäisi määrätä pakollinen
viidakkojakso. Osaan arvostaa pieniä asioita nyt niin paljon enemmän.

Keitin aamupalaksi kaurapuuroa (ei tarvinnut sytyttää nuotiota ja
huolehtia koko ajan siitä loppuuko puut tai palaako puuro pohjaan).
Kyllä kaasuliesi on kertakaikkisen ihana laite :) Puurossa oli jonkun
verran ylimääräistä proteiinia (koppakuoriaisia) mutta alan jo tottua
niihin, joten edes koppakuoriaiset eivät pilanneet ihanaa aamupuuroani.

Meidän Ukarumpan pieni kyläkauppa on saanut uuden kontin tuotteita
myyntiin. Aivan mahtavaa kun kaupan hyllyt ovat taas täynnä.
Kaurahiutaleita, suklaata, maustettua teetä.. Liptonin chai -tee antaa
ihanan jouluisen tuoksun. Tosin pieni paketti teetä maksoi 8e (20
teepussia/paketti). Taidan uusiokäyttää tämän teepussin vielä toisenkin
kerran ennen roskiin heittämistä.

Meillä on uusi vuokra-asunto. Aivan ihana. Meillä on myös leivänpaahdin.
Jestas kuinka hyvältä voi paahtoleipä maistua sen jälkeen kun ei saanut
paahtoleipää moneen kuukauteen! Meillä ei ole tiskikonetta, mutta
melkein teki mieli hyppiä onnesta, kun likaista puuro lautasta ei
tarvinnutkaan lähteä kantamaan joen rantaan tiskattavaksi vaan tiskaus
onnistuu ihan vesihanan alla _sisällä_keittiössä_.

Mahtavaa omistaa jääkaappi ja pakastin. Ruoka jonka valmistin eilen, on
syömäkelpoista vielä tänäänkin! Voin pakastaa jauhot, makaroonit ja
kaurahiutaleet, eikä koppakuoriaisia ja toukkia ole ollenkaan niin
paljon kuin viidakon olosuhteissa. Pakastin myös yhdet housut, koska
niiden sisällä oli iso torakka. Jos jotakin opin kyläjakson aika
viidakossa, niin ainakin sen että torakka on sitkeä otus. Vaatii hullun
määrän myrkkyä saada iso torakka hengiltä. Niimpä pakastin sen :D ja
kyllä toimii! Aamulla housujen lahkeesta tipahti erittäin rapea torakka.
Varmuuden vuoksi vielä leikkasin sen torakan kahtia ennen kompostiin
heittämistä. Siltä varalta että se lämmettyään kuitenkin herää taas
henkiin ja suuntaa tiensä minun vaatekaappiin. Tosin kylä jakson aikana
opin senkin että myös puolikas torakka juoksee hyvin vikkelästi karkuun.
Torakka on aika uskomaton otus.

Tässä kuva siitä miten tiskaus onnistui viidakossa. Astiat kassiin ja
polkua pitkin joelle :)






Ei kommentteja: