Blogin päivittäminen on viime aikoina jäänyt. Joulun jälkeen on vain yksinkertaisesti ollut töiden kanssa niin kamala kiire etten ole jaksanut edes ajatella blogin kirjoittamista, kun oli niin paljon kaikkea muuta tärkeämpää. En uskalla vieläkään luvata, että jaksaisin välttämättä joka viikko kirjoittaa, mutta ainakin nyt "blogi suoni" taas pulppuaa ja pitkästä aikaa teki kirjoittaa,
Meillä on taas kirppuja. En tiedä kuinka paljon siitä voi syyttää koiraa, kun koira on kuitenkin saanut kirppulääkkeensä. Harmi, kun itselle ei voi antaa kirppulääkettä. Mulla on useita kirpun puremia eri puolilla kehoa ja ku-ti-see. Paljon pahemmin kuin hyttysen puremat. Myrkytimme tänään makuuhuoneen ja samalla laitoin kaikki petivaatteet pakastimeen. En tiedä auttaako, mutta jotain on pakko yrittää.
Tänään, kun menin aamulla koululle valmistelemaan aamun oppitunteja, luokassa juoksenteli pikkuinen hiiri. Mie tietysti säikähdin ja hiirikin säikähti ja juoksi entistä villimmin ympäriinsä. Hetkeksi se livahti jonnekkin piiloon ja pääsin taas takaisin työn ääreen, niin eipä mene montaa minuuttia kun hiiri oli taas ihan vieressä ja juoksee edes takaisin.
Laitoin kaikki luokan ovet auki ja tein itselleni työpisteen pöydän päälle. Oli liian inhottava istua tuolilla ja koko ajan seurata, ettei hiiri pääse liian lähelle minun paljaita varpaita (täällä kun ei sukkia tarvitse ja sandaalitkaan ei paljon varpaita suojaa). Siinä sitten istuin pöydällä naputtamassa tietokonetta. Hiiri todennäköisesti juoksi jossain vaiheessa ulos ja hyvä niin. Ei tule ikävä, vaikka löytäisi toisen kodin, mieluiten kaukaa.
Joululoman jälkeen minun luokasta löytyi kuolleena isohko tarantella hämähäkki (isompi kuin mikään aikaisemmin näkemäni hämppis). Onneksi se oli kuitenkin jo heittänyt henkensä. Hiukan kuitenkin mietityttää, että jos se kuoli vanhuuteen niin onko minun luokan pimeissä nurkissa kasvamassa kokonainen tarantella suku? Eipä tee mieli enää tietokoneita korjatessa laittaa kättä pöydän taakse paikkoihin, joihin ei kunnolla näe.
PS. uusin ystäväkirje on jo valmis. Odotan vain byrokratian rattaiden pyörivän, jotta saan luvan julkaista kirjeen.
Meillä on taas kirppuja. En tiedä kuinka paljon siitä voi syyttää koiraa, kun koira on kuitenkin saanut kirppulääkkeensä. Harmi, kun itselle ei voi antaa kirppulääkettä. Mulla on useita kirpun puremia eri puolilla kehoa ja ku-ti-see. Paljon pahemmin kuin hyttysen puremat. Myrkytimme tänään makuuhuoneen ja samalla laitoin kaikki petivaatteet pakastimeen. En tiedä auttaako, mutta jotain on pakko yrittää.
Tänään, kun menin aamulla koululle valmistelemaan aamun oppitunteja, luokassa juoksenteli pikkuinen hiiri. Mie tietysti säikähdin ja hiirikin säikähti ja juoksi entistä villimmin ympäriinsä. Hetkeksi se livahti jonnekkin piiloon ja pääsin taas takaisin työn ääreen, niin eipä mene montaa minuuttia kun hiiri oli taas ihan vieressä ja juoksee edes takaisin.
Laitoin kaikki luokan ovet auki ja tein itselleni työpisteen pöydän päälle. Oli liian inhottava istua tuolilla ja koko ajan seurata, ettei hiiri pääse liian lähelle minun paljaita varpaita (täällä kun ei sukkia tarvitse ja sandaalitkaan ei paljon varpaita suojaa). Siinä sitten istuin pöydällä naputtamassa tietokonetta. Hiiri todennäköisesti juoksi jossain vaiheessa ulos ja hyvä niin. Ei tule ikävä, vaikka löytäisi toisen kodin, mieluiten kaukaa.
Joululoman jälkeen minun luokasta löytyi kuolleena isohko tarantella hämähäkki (isompi kuin mikään aikaisemmin näkemäni hämppis). Onneksi se oli kuitenkin jo heittänyt henkensä. Hiukan kuitenkin mietityttää, että jos se kuoli vanhuuteen niin onko minun luokan pimeissä nurkissa kasvamassa kokonainen tarantella suku? Eipä tee mieli enää tietokoneita korjatessa laittaa kättä pöydän taakse paikkoihin, joihin ei kunnolla näe.
PS. uusin ystäväkirje on jo valmis. Odotan vain byrokratian rattaiden pyörivän, jotta saan luvan julkaista kirjeen.
1 kommentti:
Voi ihanaa kun postasitte :)! Teen koulussa esitelmää PUGista ja lähetystyöstä sinne. Tää blogi on ollu mulle suuri apu siinä ^^.
Lähetä kommentti