sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Elämä ei aina mene suunnitelmien mukaan

Ystäväni sai torstaina pahan sairaskohtauksen, myöhemmin se todettiin pahaksi aivoverenvuodoksi. Nuori ihminen makaa nyt neljättä päivää teho-osastolla syvästi tajuttomana. Se on jotenkin epätodellista.

On vaikea ymmärtää Jumalan suunnitelmaa tässä kaikessa. Toisaalta ainoa johon oikeasti tälläisessa tilanteessa voi turvata on Jumala. Kaikki mitä ihmisvoimin ja -taidoin voi tehdä on tehty.

Yritän edelleen toivoa ihmettä, että hän heräisi ja olisi jälleen terve. Pelottaa ehkä sekin vaihtoehto että hän herää, mutta erilaisena kuin ennen. Ihminen, jolla oli vielä elämä edessä, makaakin nyt sairaalassa. Kaikki muuttui sekunneissa.

Se saa kyllä miettimään myös omaa elämää. Sitä luulee että elämä jatkuu tällaisena ikuisesti, vaikka tosiasiassa se voi päättyä ihan milloin vaan. Kristittynä minulla on onneksi varmuus siitä mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Jeesus lupaa omilleen iankaikkisen elämän. Siellä ei enää ole kipua, surua tai sairautta.

Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassaan. 
Jolla on Poika, sillä on elämä. Jolla ei Jumalan Poikaa ole, sillä ei ole elämää. 
Tämän kaiken olen kirjoittanut teille, Jumalan Poikaan uskoville, jotta tietäisitte, 
että teillä on iankaikkinen elämä. Me saamme rohkeasti lähestyä Jumalaa uskoen, 
että hän kuulee meitä, mitä sitten pyydämmekin hänen tahtonsa mukaisesti.
1. Johanneksen kirje 5:11-14




Ei kommentteja: