 |
| Kirja Raamatunkäännöstyöstä Papualla |
Vuosi sitten löysin opiston kirjastosta kirjan nimeltä "Salatut sanat". Se kertoo norjalaisesta Raamatunkääntäjästä, joka lähtee perheineen Papuan viidakkoon kaukaisen heimon luokse. Se kirja teki minuun ison vaikutuksen.
Lähetyskurssi ei ollut vielä alkanut mutta käytännössä monista asioista oli jo sovittu. Haastattelussa kysyttiin olimmeko harkinneet muita lähetysjärjestöjä ja täydestä sydämestäni vastasin etten missään tapauksessa lähtisi minkään muun järjestön kautta. Kansanlähetys on minun hengellinen koti ja siksi ei muita vaihtoehtoja ollut edes käynyt mielessä.
Nyt tilanne olikin muuttunut. Sen kirjan jälkeen ajatus Wycliffestä ja Raamatunkäännöstyöstä alkoi vaivata minua. Se ei vain jättänyt rauhaan. Mikko yritti takoa järkeä minun päähän ja rukoilimme, puhuimme ja tunnustin itsekin ettei siinä todellakaan ole järkeä. Meillä on kaikki hyvin ja suunnitelmat valmiina, eihän niitä kannata enää muuttaa.
Silti en edelleenkään saanut rauhaa. Eräänä iltana Mikko sitten sanoi että "no kokeillaan". Päätös oli tehty että ainakin otetaan Raamatunkäännöstyöstä selvää ja Taivaan Isä hoitakoon loput jos niin on tarkoitettu.
Seuraavana päivänä opiston ruokalassa lounaalla istuin itselleni tuntemattomien ihmisten kanssa samassa pöydässä. Keskustelun lomassa kerroin meidän lähetyskurssista ja siitä että Raamatunkäännöstyö kiinnostaisi kovasti. Vastapäätä oleva henkilö kysyi tiedänkö kuka hän on. En tiennyt. Ihme juttu muttä hän oli silloinen Wycliffe Raamatunkääntäjien henkilöstöpäällikkö, joka omien sanojensa mukaan saa yleensä ensimmäisenä tietää uusista hakijoista. :DDDDD
Siitä lähti pyörät pyörimään ja nyt me ollaan pian ihan oikeita lähetystyöntekijöitä lähdössä Raamatunkäännöstyön tukitehtäviin. Tuntuu ihmeelliseltä miten Jumala on johdattanut isoissa ja pienissä asioissa. Tulevaisuus on monilta osin vielä avoin, mutta johdattakoon Hän joka on tähänkin asti meistä huolta pitänyt
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti