torstai 4. lokakuuta 2012

Uusi kurssi ja koti-ikävä

Nyt on vierähtänyt pitempi aika viime kirjotuksesta. Johtu pitkälti siitä, että tuli tehtyä aika aloittelijamainen moka läppärin kanssa ja onnistuin polttamaan läppärin muuntajan. Kun läppäriin ei tule virtaa niin blogiakin on ollut hiukan vaikeampi päivittää.

No, opin ainakin kantapään kautta, että jos jättää läppärin päälle ja lähtee ulos niin kannattaa tarkistaa että virtajohdon muuntaja mötikkä ei ole peiton alla. Lämpeni sen verran että lakkasi sitten toimimasta. Viikko vierähti ennen kuin sain hankittua uuden.

Meillä on alkanut uusi kurssi, Assignment Related Training. Aluksi olimme molemmat "Language Study Skills" -ryhmän mukana. Huomasin aika pian että se on minulle hiukan liian korkealentosta juttua. Siinä mennään syvälle kieliopin tutkimiseen ja se ei oikein taida olla minun juttu.

Mikko jatkaa edelleen LSS-ryhmässä ja mie päätin vaihtaa alaa ja mennä opiskelemaan "Scripture Use" -ryhmään. Siellä mietitään erilaisia tapoja miten rohkaista ihmisiä käyttämään/lukemaan/kuuntelemaan Raamattua. Luennot on paljon helpommin ymmärrettäviä ja läksyjäkin on vähemmän ;)

Mulla on kyllä oikeastaan jo vähän koti-ikävä Ryttylään. Meidän huone alkaa tuntua ahdistavan pieneltä (ja pieni se kyllä onkin!). Kaapit pursuaa lattialle, kun ei ole juuri mitään säilytystilaa. Puhumattakaan siitä kuinka paljon maistuisi kunnon ruisleipä. Nyt on 2kk syöty _joka_ aamu valkosta paahtoleipää ja muroja. Kaurapuuro ja ruisleipä oi kuinka se olisi hyvää...

No ei tässä kyllä enää pitkä aika ole että tullaan takaisin Suomeen. Reilut 3 viikkoa ja sitte saa taas kaurapuuroa :) Minun pittää varmaan opetella leipomaan jos kerran Papua-Uuteen-Guineaan lähdetään. Vaan ei siellä ehkä saa mistään ruisjauhoja. Kakun osaan tehdä, mutta ruisleipää en. Karjalanpiirakka olisi kyllä kanssa aika hyvä osata tehdä. Nälkä tullee kaikkia kotimaan herkkuja miettiessä :)

Kunnon ruisleipä

1 kommentti:

Rene kirjoitti...

Tervetuloa takaisin Ryttylään odottamaan seuraavaa lähtöä. Ruisleipää tulee kyllä ikävä. Pitäisi varmaan harjoitella porukalla noi karjalanpiirakat leipomaan...