lauantai 18. tammikuuta 2014

Lisää kaasua

Meillä oli tänään suomalaisten kesken jälkkäri nyyttärit. Tein piirakan,
jonka pohjana olivat jouluna hiukan epäonnistuneet piparkakut (taisi
olla väärää siirappia) ja päällä mansikkajugurttitäyte. Tuli tosi hyvä.
Piparkakkuja on vieläkin pakasteessa, joten ehkä täytyy tehdä
samanlainen piirakka toistekin. Lisäksi ostin eilen kokonaisen kanan ja
tänään olen sitä sitten keittänyt isossa kattilassa. En oikein tiedä
mitä tekisin "jämille" eli luille, nahkalle ja muille sellaisille
osille, joita en halua syödä. Hävettää heittää kompostikuoppaan, kun
paikalliset lapset syövät varpusenkin niin ettei jäljelle jää kuin
kuivat linnun luut.

Yksi vaihtoehto olisi heittää kulkukoirille, mutta täällä ei oikein
hyvällä katsota kulkukoirien ruokkimista. Niillä on usein tauteja ja
toisinaan kulkukoirien käytös on aika arvaamaton. Niimpä ei ole viisasta
heittää ruoan jämiä koirillekaan, jos haluaa säilyttää välit naapureiden
kanssa. Todennäköisesti teen niin, että pakastan ne keitetyn kanan luut
ja kun meidän kotiapulainen tulee ensi viikolla niin hän saa viedä ne
vaikka oman talonsa koirille. (vaikka olen kyllä melko varma että se
menee perheen lapsien ruoaksi). Täällä paikalliset syövät jopa kanan
varpaat siis sen, jossa ei kyllä keittämisen jälkeenkään ole muuta kuin
nahka, luu ja kynnet.

Keittiö on ollut siis tänään kovassa käytössä ja oli vähemmän iloinen
yllätys huomata että liedestä lakkasi kaasu. Sama oli tapahtunut myös
torstaina iltapäivällä. Luulin automaattisesti, että meillä on tietysti
kaasu on loppu. Tilasimme uuden pullon ja nyt kävikin ilmi ettei
vanhassa pullossa ole mitään vikaa. Vika onkin jossain muualla (ehkä
itse kaasuliedessä?). Täysin hukkaan ei huoltomiehen käynti kuitenkaan
mennyt sillä opin tänään monta uutta asiaa. Ensinnäkin sen, että
kaasupullon sisällä olevan kaasun määrän voi mitata kaatamalla kuumaa
vettä pullon päälle. Tyhjä osa tuntuu kuumalta ja se osa jossa on kaasua
tuntuu kylmältä.

Opin myös sen että meidän liedessä on _sähköinen_sytytin. Mie olen
kuukausia sytyttänyt hellan aina sytkärillä! Mikä helpotus arkeen.
Tulitikkuja on turha edes yrittää raapia. Kosteus takaa sen ettei tulta
saa syttymään helposti. Tulenteko on usein aika hermoja raastavaa
puuhaa. Tämän hetken hitti Ukarumpassa tuntuu olevan aurinkoenergialla
toimiva kipinäsytkäri. Siitä ei siis tule liekkiä vaan pelkkä kipinä,
joka sitten sytyttää kaasun.

Mulla ei ole vielä kultakruunua hampaassa. Torstain hammaslääkäri oli
aikamoinen kokemus.. Hammaslääkärin työvälineet kuumenivat liikaa ja
sammuivat sen vuoksi ainakin 5 kertaa. Sitten vaan poraus keskeytetään
hetkeksi kunnes laitteisiin tulee taas virtaa. Tiistaina uudestaan
hammaslääkäriin. Toivottavasti viimeinen kerta vähään aikaan!

Kuvassa muodikas aurinkoenergialla toimiva sytytin

2 kommenttia:

Hanna kirjoitti...

Hammaslääkäri Papualla kuulostaa aika tosi extreme-touhulta ainakin tällaisen mielestä, joka jännittää hammaslääkäriä ihan täällä kotisuomessakin :)
Mitä aineita sä opetat koulussa?

Maria kirjoitti...

Mie opetan aamupäivisin 3-vuotiaiden eskaria ja iltapäivisin isommille oppilaille (0-6lk) joko tietotekniikkaa tai kuvista. Tykkään <3