keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Ukarumpassa

Viikko sitten olimme matkalla PUG:aan. Saavuimme pääkaupunkiin Port Moresbyhyn 26.4 perjantai-iltapäivällä. Passi- ja tullitarkastukset sujuivat todella helposti ja pian olimmekin jo ulkona kuumassa ja kosteassa Port Moresbyn ilmastossa. Olimme positiivisesti yllättyneitä, että myös matkalaukkumme saapuivat aikataulussa ja mitään ei ollut laukuista kadonnut matkan aikana.

Alunperin tarkoitus oli saman päivän aikana päästä Ukarumpan kaupunkiin. Se suunnitelma ei kuitenkaan onnistunut, koska sää oli huono ja lentokone ei päässyt ilmaan. Niimpä menimme yhdeksi yöksi majataloon nimeltä Mapeng ja nukuimme siellä yhden yön. Olimme väsyneitä, mutta nukuimme katkonaisesti osittain aikaerosta johtuvista syistä ja osittain siitä että ikkunasta sisään kaikuvat erikoiset kaupungin äänet karistivat liian helposti unet silmistä.

Aamulla klo 6.30 lähdimme uudelleen lentokentälle ja sillä kertaa onnisti paremmin. Pääsimme vihdoin pitkän matkamme viimeiselle taipaleelle. Meitä oli täysi koneellinen kahdeksan hengen pienkoneessa ja siihen lisäksi rahti. Pienkoneissa matkustettaessa kilojen kanssa ollaan todella tarkkana, joten jokainen matkustaja ja jokainen laukku punnitaan. Meidän toinen matkalaukkumme ei enää mahtunut mukaan. Joten se matkusti perässä Ukarumpaan sitten seuraavalla lennolla maanantaina.

Lauantaina 27.4 saavuimme siis vihdoin Ukarumpaan. Viikonlopun ylitse olimme varanneet huoneen majatalosta ja asetuimme sinne tavaroinemme. Viikonlopun tunnelmaa kuvaa parhaiten sana "väsynyt". Olimme nukkuneet huonosti ja liian vähän. Eikä viikonloppu ollut valitettavasti poikkeus. Jostain syystä heräämme öisin klo 03 ja sen jälkeen on vaikea saada enää unta.

Maanantaina aloimme etsiä omaa kotia. Pyykkösen Esa, joka on perheineen FIDAn kautta lähetystyössä, ystävällisesti kuljetti meitä autollaan ympäri Ukarumpaa kun kävimme läpi vapaana olevia asuntoja. Lopulta päädyimme asumaan Lähetysseuran omistamaan taloon. Talon toista päätä asuttaa pitkän linjan PUG:n lähetti Hilkka ja myös toinen pää talosta kuuluu suomalaiselle lähetille, joka tosin on nyt kotimaan lomalla.

Talo on todella mukava ja ympärillä on ihanat vuorimaisemat. Asumme tässä asunnossa elokuuhun asti, jolloin siirrymme sitten Madangin alueelle POC-leirille (eli alkaa se viidakkokoulutus).

Meillä on nyt myös oma osoite :) postia saa lähettää. Paketin ideaalikoko meidän kannalta on 0,5kg ja sen tulee olla todella hyvin teipattu (teippiä ympäri niin ettei pakettia saa auki kuin veitsellä). Toisinaan postikuljetuksessa paketeista saattaa kadota tavaraa, joten mitään kauhean arvokasta sinne ei kannata laittaa. Karkkia kuulemma voi lähettää, mutta periaatteessa ruokatavaroiden maahan tuominen ei ole sallittua.

Mikko and Maria Vuorma
SIL
PoBox 1 (103)
Ukarumpa EHP 444
Papua New Guinea



Kentällä valmiina lähtemään kohti Ukarumpaa. Takana oleva kone oli se jolla lensimme
Mikko pääsi istumaan pilotin viereen

paras pitää kädet erossa näistä napeista..

Matkalla


Maria ensimmäistä kertaa pienkoneessa


Siellä siintää meidän Ukarumpa


Aamulenkillä
Mikko ihailee maisemia
Vuorien ympäröimänä


2 kommenttia:

Kertsi kirjoitti...

Hämmentävää, ettäensin olitte täällä ja nyt olette siellä!

Unknown kirjoitti...

Kiva lukea teidän kuulumisia sieltä kaukaa! Tsemppiä sopeutumiseen ja kaikkeen uuteen :) Siu!