Olimme viime yön ihan tavallisen papualaisen perheen luona yötä heidän kodissaan. Saavuimme Ghanin perheen luokse torstaina viiden aikaan iltapäivällä. Meidän kolmen viikon tok pisinin kielitaidolla ei ihan mahdottoman henkeviä keskusteluja pysty vielä käymään. Kielitaidon ollessa aika vaillinainen, pelasimme lasten kanssa pelejä ja teimme piirustuksia. Pimeän laskeuduttua puoli seitsemän aikaan söimme Mama Ghanin valmistamaa päivällistä.
Puoli yhdeltätoista olimme jo aivan uupuneita kommunikoimaan tok pisiniksi. Ghanin perhe majoitti meidät kotiinsa ja nukuimme bambulattialla retkipatjojen päällä. On pakko tunnustaa, että kova retkipatja vaikutti yönunen laatuun negatiivisesti. Talo on rakennettu paalujen varaan ja talon alla huoneemme kohdalla asusti perhen possu. Possu on yllättävän äänekäs eläin, kun sen kanssa jakaa saman talon.
Ghanin perhe on todella mukava ja on jännittävää päästä niin lähelle paikallisten ihmisten arkea. Loppujen lopuksi elämä Ukarumpassa on aika erilaista verrattuna arkeen maaseudulla pienessä kylässä.
 |
| Vessa oli tämmöinen koppero, jossa ei ole ovea :) Maahan on kaivettu kuoppa ja sinne tehdään vessatarpeet. Huom paperi pitää tuoda itse koska se ei useimmiten ole paikallisten mielestä kaikkein tarpeellisin hyödyke. Sanomalehti tai vaikka banaanin lehti ajaa ihan saman asian :D |
 |
| Ghanin perheen talo |
 |
| Mama ghani keittiössään valmistamassa aamupalaa |
 |
| Mikko piirtää ghanin pariskunnan lastenlapsien kanssa |
 |
| Ghanien talo kauempaa kuvattuna |
 |
| Maria aamulla hiukan väsyneenä. Silmäpussit ovat aivan aiheesta. Retkipatja ei ole mukavin mahdollinen yösija. |
1 kommentti:
Teidän blogin lukeminen on aina kuin pääsisi itsekin seikkailulle! Kiitos, kun jaksatte päivittää. Herra kanssanne!
Lähetä kommentti