Uusi työ
helpdeskissä (mikähän on “helpdesk” suomeksi?) on lähtenyt
hyvin liikkeelle. Niin paljon kaikkea muistettavaa, että puolet
asioista on varmaan jo unohtunut. Useimmiten minun arkipäivä on
tälläinen: herätys klo 6.30, pika pikaa torille ostamaan kasvikset
(paitsi tänään, kun käteinen raha oli päässyt loppumaan),
aamupalan ja eväiden valmistus, töihin klo 8.00, aamupäivällä
nopsasti “pankkiin” että saa käteistä toria varten (pankki on
auki vain klo 9-12).
Ruokatauolla pitää
ehtiä käymään kaupassa, tosin silloin ehdi syödä lounasta..
(kauppa menee kiinni klo 16 mutta usein jo tuntia ennen sulkemisaikaa
leipä ja jauheliha on loppu, joten parempi olla ajoissa). Työt
loppuvat yleensä klo 17, mutta jos olen koululla niin pääsen
kotiin jo 15.30. Sitten käyn koiran kanssa tunnin lenkin ympäri
Ukarumpaa. Yleensä takaisin tullessa alkaa jo pimeä laskeutua.
Ruoaksi tein
perunamuusia ja jauhelihakastiketta. Sen jälkeen tiskataan ja
lopuksi valmistelin seuraavaa päivää varten jugurtin.
Maitojauheesta sekoitettua maitoa on aika kaamea juoda, niimpä mie
teen tosi usein jugurttia. Tänään tein myös lihapullia varten
korppujauhon omista leivän kannikoista. Ruoan laittaminen vie tosi
paljon aikaa tai oikeastaan aikaa vie ne valmistelut, kun pitää
kaikki tehdä aivan alusta ja mitään puolivalmisteita ei ole.
Nyt kuivan kauden
aikana kasvisten laatu on selvästi heikentynyt. Toissapäivänä
ostettu parsakaali kuhisi elämää. Päätin silti jääräpäisesti
syödä sen. Keitin parsakaalin, poimin vedestä kuolleet ötökät
ja muussasin parsakaalit ihan pieneksi (siltä varalta, että jos
sinne vielä niitä toukkia jäi niin ainakaan ei tunnu hampaissa kun
syö ;)
Meidän
ykkösvesitankki on nyt virallisesti typötyhjä. Onneksi toisessa
tankissa on vielä vettä ainakin kahdeksi kuukaudeksi ja jos oikein
pinnistelee niin saattaa riittää neljäksikin kuukaudeksi. Tankin
vaihdon jälkeen veden laatu oli vuorokauden verran aika heikko.
Mikko keitti kahvit “kuraveteen”, mutta eipä tuo näytä sen
vauhtia juurikaan hidastaneen. Mie uskollisesti suodatan joka ikisen
vesitipan. Ei tee mieli saada uutta giardia pöpöä.
Kun ruoka on syöty,
keittiö siivottu ja kasvikset valmisteltu seuraavaa päivää
varten, kello onkin jo 22.30. Ei tarvitse paljon unta kysellä.
Hanavedestä sai puhtaan tiskirätin läpi suodattamalla isoimmat kökkäreet pois |
Aikamoista kuravettä. Vaan Mikkopa keitti kurakahvit ja oli kuulemma ihan hyvä :D |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti