keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Kiireinen päivä ja kuravesikahvit


Uusi työ helpdeskissä (mikähän on “helpdesk” suomeksi?) on lähtenyt hyvin liikkeelle. Niin paljon kaikkea muistettavaa, että puolet asioista on varmaan jo unohtunut. Useimmiten minun arkipäivä on tälläinen: herätys klo 6.30, pika pikaa torille ostamaan kasvikset (paitsi tänään, kun käteinen raha oli päässyt loppumaan), aamupalan ja eväiden valmistus, töihin klo 8.00, aamupäivällä nopsasti “pankkiin” että saa käteistä toria varten (pankki on auki vain klo 9-12).

Ruokatauolla pitää ehtiä käymään kaupassa, tosin silloin ehdi syödä lounasta.. (kauppa menee kiinni klo 16 mutta usein jo tuntia ennen sulkemisaikaa leipä ja jauheliha on loppu, joten parempi olla ajoissa). Työt loppuvat yleensä klo 17, mutta jos olen koululla niin pääsen kotiin jo 15.30. Sitten käyn koiran kanssa tunnin lenkin ympäri Ukarumpaa. Yleensä takaisin tullessa alkaa jo pimeä laskeutua.

Ruoaksi tein perunamuusia ja jauhelihakastiketta. Sen jälkeen tiskataan ja lopuksi valmistelin seuraavaa päivää varten jugurtin. Maitojauheesta sekoitettua maitoa on aika kaamea juoda, niimpä mie teen tosi usein jugurttia. Tänään tein myös lihapullia varten korppujauhon omista leivän kannikoista. Ruoan laittaminen vie tosi paljon aikaa tai oikeastaan aikaa vie ne valmistelut, kun pitää kaikki tehdä aivan alusta ja mitään puolivalmisteita ei ole.

Nyt kuivan kauden aikana kasvisten laatu on selvästi heikentynyt. Toissapäivänä ostettu parsakaali kuhisi elämää. Päätin silti jääräpäisesti syödä sen. Keitin parsakaalin, poimin vedestä kuolleet ötökät ja muussasin parsakaalit ihan pieneksi (siltä varalta, että jos sinne vielä niitä toukkia jäi niin ainakaan ei tunnu hampaissa kun syö ;)

Meidän ykkösvesitankki on nyt virallisesti typötyhjä. Onneksi toisessa tankissa on vielä vettä ainakin kahdeksi kuukaudeksi ja jos oikein pinnistelee niin saattaa riittää neljäksikin kuukaudeksi. Tankin vaihdon jälkeen veden laatu oli vuorokauden verran aika heikko. Mikko keitti kahvit “kuraveteen”, mutta eipä tuo näytä sen vauhtia juurikaan hidastaneen. Mie uskollisesti suodatan joka ikisen vesitipan. Ei tee mieli saada uutta giardia pöpöä.

Kun ruoka on syöty, keittiö siivottu ja kasvikset valmisteltu seuraavaa päivää varten, kello onkin jo 22.30. Ei tarvitse paljon unta kysellä. 


Hanavedestä sai puhtaan tiskirätin läpi suodattamalla isoimmat kökkäreet pois

Aikamoista kuravettä. Vaan Mikkopa keitti kurakahvit ja oli kuulemma ihan hyvä :D

Ei kommentteja: