Maanantaina kävin
ostoksilla lähikaupungissa Kainantussa. Minulla oli mukana
paikallinen nainen apuna. Yksin ei ole turvallista matkustaa
oikeastaan mihinkään. Kainantuun ei sinänsä ole pitkä matka,
mutta koska meillä ei ole omaa autoa, menen yleensä “julkisilla
kulkuneuvoilla” ja se on aina omanlaisensa operaatio.
Ensiksi pitää
kävellä lähimmälle “bussipysäkille”. Bussien
pysähtymispaikka on ns.hiljaista tietoa. Kaikki tietävät paikan,
mutta sitä ei ole merkitty millään tavalla. Siiten pysäkillä
odotellaan sopivaa autoa. Oikeita linja-autoja täällä ei ole, eikä
täällä maaseudulla ole edes takseja. Paikallisliikennettä ajetaan
eräänlaisilla pakettiautoviritelmillä. Auto ahdetaan täyteen
asiakkaita ja kun auto on täynnä niin matka jatkuu.
Me hyppäsimme heti
ensimmäiseen autoon, joka sattui pysähtymään pysäkille. Se oli
avolavakuorma-auto, jossa matkustajat istuvat lavalla tiiviisti
vieretysten, ilman mitään penkkejä, puhumattakaan turvavöistä.
Sitten pitää toivoa, että kuski olisi edes ajokuntoinen.
Kainantussa
kiersimme ensiksi torilla. Mukaan tarttui sipulia 0,30e/ kpl, mangoja
0.30e/ kpl ja sokeriruokoa. Kuivuuden vuoksi monia tuotteita tuodaan
rannikolta asti tänne myyntiin. Sitten vuorossa oli vaate”kauppa”.
Täällä vaatekaupat myyvät yleensä vain käytettyjä vaatteita.
Hinnat ovat suht alhaisia, joten toisinaan ostelen käytettyjä
vaatteita vain esim. askartelupojektien materiaaliksi.
Kadulla valkoinen
ihonväri herättää huomiota. Lapset kuiskivat toisilleen “lukluk,
wait meri” (katso tuolla on valkoinen nainen). Seuranani ollut
papualainen nainen on huvittunut saamastani huomiosta. Illalla hänen
kotikylässänsä ihmiset pyytävät kertomaan millaista on olla
valkoisen naisen kanssa ostoksilla.
Seuraavana päivänä
huomasin, että olin polttanut molemmat olkapääni ja niskan
Kainantun reissulla. Luulin, että ihoni olisi jo hiukan vahvempi,
mutta tulipahan taas muistutus aurinkovoiteen tärkeydestä. Aloe
vera geeli helpottaa hiukan polttavaa tunnetta iholla.
Meillä oli papualaisia ystäviä Burum-Mindikistä kylässä pari päivää |
1 kommentti:
Oi miten upeaa ja sykähdyttävää nähdä rakkaat ystävämme Seki ja Niwe teidän kanssanne iloitsemassa Jeesuksen rakkaudesta ja moninaisista ihmeistä. Kiitos olkoon Jumalan ... tietäen että vaivannäkönne ei ole turha Herrassa. 1 Kor 15:57-58 Jeesuksen ystävien joukko ja verkosto kasvaa ja vahvistuu. Hänen sanansa ei voi raueta tyhjiin.
Kiitos Maria elävästä tavastasi kuvailla shoppailumatkaa Kainantuun.
Siunaten teitä kaikkia. Soini ja Kaija
Lähetä kommentti